Kuvassa näkyy talomme tuuletusparvekkeen ohjekilpi. Kilpi kertoo, mihin aikaan päivästä mattojen tomuttaminen ja vuodevaatteiden tuulettaminen on sallittua. Olet ehkä nähnyt vastaavia kylttejä itsekin tai lukenut talosi järjestyssäännöistä vastaavia määräyksiä. Miksi taloyhtiöt aikanaan lähtivät tällä tavalla rajoittamaan asukkaiden oikeutta siivoamiseen?
Ennen vuonna 2003 voimaan tullutta järjestyslakia oli kaupungeilla omat järjestyssääntönsä. Nämä kaupunkien järjestyssäännöt olivat osa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Rikottuasi järjestyssääntöjä saattoi maistraatti tai raastuvanoikeus antaa sinulle sakkoja. Järjestyssääntöjä tai raastuvanoikeuksia ei ole enää eikä maistraatti saa sakottaa.
Helsingin kaupungin järjestyssäännöissä määrättiin kellonajat, jolloin mattoja sai tomuttaa. Tämä oli määräys, ei suositus. Ote Helsingin kunnallisesta asetuskokoelmasta vuodelta 1957:
- helsingin kaupungin yleinen järjestyssääntö
- Luku. Järjestys yksityisillä alueilla.
48 §. Mattojen ja huonekalujen sekä vuodevaatteiden pieksäminen, harjaaminen ja tomuttaminen on sallittu vain arkipäivinä kello 8 ja 12 sekä 16 ja 19 välisenä aikana, paitsi lauantaisin ja juhla-aattoina kello 8 ja 12 sekä 14 ja 18 välisenä aikana ja on toiselta puolen mattojen ja huonekalujen ja toiselta puolen vuodevaatteiden puhdistaminen suoritettava eri aikoina tai eri päivinä talonomistajan antamien tarkempien ohjeiden mukaan. Omakotialueilla saadaan mainittuja töitä suorittaa muinakin aikoina, mikäli niistä ei aiheudu lähellä asuville haittaa tai häiriötä.
Järjestyssäännöissä ei suoraan sanota, että taloyhtiön piti näistä kellonajoista ohjeistaa tuuletusparvekkeiden oville. Käytännössä maistraatti kuitenkin velvoitti taloyhtiöitä ilmoittamaan niistä kellonajoista, jolloin vuodevaatteita sai tuuletusparvekkeella piestä.
On täysin Helsingin kaupungin sääntöjen syytä, että helsinkiläisten taloyhtiöiden järjestyssäännöissä ja tuuletusparvekkeiden ovilla on määrätty kellonajat, jolloin mattojen tomuttaminen on sallittua. Kaupungin järjestyssääntöjä ei enää ole, mutta monet taloyhtiöt eivät ole tätä seikkaa huomanneet ja siten taloyhtiöiden järjestyssäännöt ovat tältä osin muokkaamatta. Sääntö on kuitenkin aikansa elänyt eikä sitä enää nykyisin tarvita.
Ai eikö kaupungilla enää ole järjestyssääntöjä? Kyllä on, mutta ne koskevat vain kaupungin omia yksiköitä, kuten kaupungin virastoja, kouluja, kirjastoja, uimahalleja ja uimarantoja. Kaupungit eivät voi Suomessa asettaa sellaisia sääntöjä, jotka rajoittaisivat asukkaiden toimia kaupungin hallitseman maa-alueen ulkopuolella.
Välttämättä kaikki vanhat Helsingin järjestyssäännöt eivät olleet lainvoimaisia edes silloin, kun järjestyssäännöt olivat voimassa. Esimerkkinä olkoon vuoden 1957 kunnallisasetuskokoelman toisen luvun kymmenennen pykälän toinen momentti: "Yleisellä paikalla uiminen on luvallista vain siihen tarkoitukseen erityisesti osoitetulla uintipaikalla." Tämähän on ollut jokaisenoikeuksien vastaista. Vaikka järjestyssäännöistä on lain määräyksellä luovuttu, ei kaupunkien toiminta ole muuttunut: Viime talvena Tampereen kaupunki pääsi otsikoihin yrittäessään kieltää avantouinnin paikalla, jota ei erikseen ollut avantouintiin sallittu.
